Raaka taklaus

Päivän aamulenkille lähdettäessä kokoonpanolla isäntä, Melli ja Helmi-Orvokki saimme heti portilta tuta, että yöllä oli ollut pakkasta. Vetinen tienpinta oli peilijäässä ja koska kotikatumme kuuluu 3. kunnossapitoluokkaan (vaatii esim. ennen aurausta 16 cm puhdasta! uutta lunta), sitä ei vielä ollut hiekoitettu. Helmi kyllä selvisi mukavasti, mutta Melli vanhana jäykkiksenä ei oikein innostunut tielläkulusta. Koska isäntä oli siinä taluttimien keskipisteessä toisen vetäessä ja toisen jarruttaessa oli hänkin purjeessa liukkaalla. Pikaisten hätätoimitusten jälkeen isäntä päästi molemmat koirat irti selviämään omin voimin kotiin. Melli lähti varovasti mönkimään takaisin, kun taas Helmi singahti täyttä vauhtia naapurin pihaan ja sieltä takaisin tielle ja suoraan päin Melliä! Helmistä kuului pieni vingahdus, mutta Melli kaatui rojahtamalla katuun kalauttaen päänsä jäähän niin, että isäntä luuli jo enkelikellojen soivan. Helmi ponnahti samantein ylös ja kaaresti kotiin. Melli sen sijaan kaipasi pientä rauhottelua ja nostoapua. Onneksi Melliä ei sittenkään tainnut sattua, ainakin se käveli lopun matkaa reippaasti, mutta varovasti, kotiin ja oli heti jonottamassa ruokaa.