Kadonnutta valoa etsimässä

Päivän ulkoilulenkki isännän ja Helmi-Orvoin kanssa tehtiin Tohlopin suolle. Viiden asteen lämpö oli sulattanut maanpinnan mustaksi mössöksi parin sentin vahvuudelta, mutta sen alta maa oli vielä jäässä. Pintakura liimaantui Helmi turkkiin mustaten piskin melkein korvia myöten. Valoa oli kello 14.30 sen verran, että metsässä juuri eteensä näki ja vettä tihuutti taivaalta luoden aivan erinomaiset olot koiran kanssa ulkoiluun. Sepä ei Helmiä haitannut; jänisten jäljet nuuskittiin tarkoin ja rantasorsat peloteltiin kauemmas. Turpeet vain sinkoilivat metsässä muuten vain kaarestettaessa. Vajaassa tunnissa ulkoilupariskunta oli märkä ja Helmi sen verran likainen, että suihku odotti ennen kuin päästiin morjestamaan kylään tulleita tuttuja.