Aamusella ei vieläkään aurinko paistanut, mutta lenkille mentiin, niin kuin aina ;)
Ja eikös hakkuuaukeanr eunassa kirsuun saapunut vieno linnun tuoksu! Tarkemmalla tutkimuksella haiskahtajaksi paljastui koppelo. Sen sitten pöläytin lentoon ja isäntäväki sai ihailla yli rymistelevää metsäkanaa. Ja toisessa päässä ulkoilureittiä sama toiseen suuntaan uusiksi. Jötkäle kun jäi passiin aukean toiseen reunaan ja surautti sitten takaisin entiseen asemapaikkaansa kun me pääsimme aukon yli...
Sitten pötköteltiin Sämpylän kanssa mökin tuvassa tunti jos toinenkin, kun kaksijalkaiset piipahtivat tiekokouksessa. Kun ne viimein saapuivat ja kattoivat eväät laiturille syödäkseen, niin eikös sakea sorsaparvi, jossa oli peräti 14 siivekästä mulinut rantaan. Pullan toivossa tietenkin. Katselin niitä hetken siinä rantavesissä ja päätin toimittaa ainakin yhden niistä sorsien taivaaseen. Terävä ryntäys vesiin sai sorsat peruuttelemaan syvemmälle, mutta en päästänyt niitä niin vähällä, vaan rynnistin perässä vesiin ja tein sitkeän takaa-ajon (ensimmäistä kertaa muuten koskaan) pikälle järvelle oikein voimauinnilla! Sain kerättyä sen verran vauhtia, että linnut joutuivat oikein kohottautumaan siiventygilleen ja pistämään pikkuisen kaasua.
Sen verran kaheleita tipuset kuitenkin olivat, että saapuivat vielä uudelleenkin takaa-ajettaviksi rantavesiin. Oppia siis ikä kaikki, sillä nyt tiedän sorsien olevan vain aavistuksen nopeampia uimareita kuin minä. Kerran vielä saan jonkun niistä kiinni!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti