Matkaan lähdin...

Aamu venähti aiottua myöhäisemmäksi. Emäntä ja me setterit kun nukahdettiin liian sikeästi lattiamatrassillemme. Tämä miellyttävä symboottinen tapa meillä on joka aamu, kun isäntä on saanut lähdettyä virkaansa. Niinpä myös matkan teko Mikkeliin pääsi alkamaan aiotun aikataulun takapuolella. Emme ehtineet (Saimi, minä, emäntä ja Saimin kummisetä) paljon Pälkänettä pidemmälle kohti Mikkeliä, kun kasvattaja-Riitta jo soitteli ja tiedusteli sijaintiamme. Sillä kohtaa matkaa oli jäljellä enää 260km!! Eipä siis vielä massua, eikä muitakaan osia, kipristele jännityksestä ; ))