Aamulenkillä, tai oikeastaan kolmannella ulkoilukerralla kuluvana päivänä, siis klo 9:00 saapastelimme Helmin kanssa kaupunginosaamme ympäriinsä. Erään talon portilla tapasimme punaisen kääpiöpinserin Ripen. Ripen emäntä pitikin Helmin isännälle, koirien samalla tutustuessa toisiinsa, pitkän ja lavean selonteon vaarallisesta taudista. Rippe oli sairastunut loppukesästä autoimmuunisairauteen (ei kuitenkaan AIDSiin), joka on monelle koiralle kohtalokas. Ripen emäntä oli kuitenkin vienyt sen ajoissa lääkäriin ja onnistunut hoito oli jo lopuillaan; koira oli tosi pirteä. Emäntä muistutti ikenien värin seuraamisen tärkeydestä, jos ikenet menevät vaaleiksi, niin äkkiä lääkäriin!
Iltapäivästä Helmi perehtyi erään naapurinpojan hitsaustyöhön turhankin hartaasti, elikko täytyi hakea narun avulla pois hommia häiritsemästä. Hämärän tullen taas kerran pihalla ollessamme lähinaapurin isäntäkin joutui/pääsi Helmin huomion kohteeksi. Tähän asti herra on saanut osakseen vain varovaista nuuhkintaa ja räksytystä, mutta nyt viimeinkin Helmi oli lakannut vierastamasta häntä ja kellistyi autuaasti rapsutettavaksi naapurin jalkoihin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti