Aamuvarahin auringonpaisteessa pomppuista tietä melkein pohjanmaalle ja sopivasti vajaan tunnin odotuksella kehään. Se oli päivän agendana, ei kuitenkaan suunniteltuna, vaan tuomarivaihdoksen aiheuttamana pikku erheenä. Mr. Kares, jonka piti laittaa Saimin rotuiset järjestykseen, oli estynyt saapumasta maastopukuisten metsästyskoiramiesten elukoita tutkailemaan ja niinpä Leni Finne arvosteli kaikki seisovat lintukoirat. Sämpylä sai arvosanakseen EH:n ja kas, niin minäkin. Tällä kertaa en joutunut mitattavaksi, mutta pataan tuli jälleen velipuoli-Soololta. Se saikin jo kolmannen Serttinsä...kolmannessa näyttelyssään. Mutta onhan meillä sama jalosukuinen isä!
Saimi innostui kehänsä jälkeen "poikakaverien" etsintään ja tutustui poikkeuksellisella innolla Niilo-bretoniin ja yhteen tuntemattomaksi jääneeseen karkeakarvaiseen Saksanseisojaan. Onneksi sentään mäyräkoira sai jäädä väliin ; )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti