Otsikkohan siis koskee kaksijalkaisia huoltajiamme, noin pääasiassa. Olimme tietysti koiralaumallamme matkassa mukana, mutta ilman suksia ;)
Kaakkurilampi on isäntäväen "kesäasunnon" lähellä sijaitseva suorutakko, jota ei sulana vuodenaikana juuri pääse veden äärelle asti tutkailemaan. Vaan nyt se oli "helppoa", mitä nyt oli tarpeen hiihtää/juosta/rämpiä paikalle ja suhauttaa 50m lätäkön yli. Menomatkalla vain sattui olemaan hakkuuaukea ja pelto sekä muutama sakea vitikko läpäistävänä. Suksihemmot tuskailivat vitikoiden kanssa ja me koiraeläimet taas hakkuuaukealla, siellä kun lumi oli peittänyt kaikki suonsilmäkkeet ja muut koloset. Kaisa putosi muutaman kerran kokonaan näkymättömiin lumenalaiseen salakoloon ja eipä se matkanteko helppoa ollut Saimille ja minullekaan. Samalla tavoin upposimme enemmän tai vähemmän kokonaan lumeen suksijoiden suihkiessa naureskellen ohitsemme.
Kokonaisreissua kertyi vaivaiset neljä kilometriä. Olot olivat kuitenkin sen verran rankat, että kaksijalkaisilla meni hyvä tovi mökin kuistilla lumipaakkujemme irroitteluun, ennen kuin saimme pukeutua tuliteriin froteetakkeihimme ja käpertyä nojatuoliin unelle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti